Sunnuntain puolustus – järkevää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa tälle ajalle!

Sunnuntain pyhittäminen lepopäivänä - kirkollinen muinaismuisto ja pelkkää teologiaa? Tuskinpa, sillä sunnuntaikysymyksestä käydään tällä hetkellä Euroopan laajuista poliittista debattia, kun työaikadirektiiviä uudistetaan. Euroopan komissiota myöten ovat poliittiset päättäjät ottaneet kantaa siihen, säilytetäänkö sunnuntai eurooppalaisten yhteisenä lepopäivänä. Mistä tässä keskustelussa oikein on kyse? Sitä valotan lyhyesti seuraavassa.

Joustaville työajoille on asetettava selkeät rajat

Euroopan laajuinen keskustelu nivoutuu työelämän rakennemuutokseen: työskentelymallit monimuotoistuvat ja elämänrytmit eriytyvät. Tällä muutoksella, kuten muutoksella yleensäkin, on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Myönteistä on työntekijöiden mahdollisuus joustavampiin työaikoihin ja työskentelymuotoihin. Toisaalta joustavuudella voi olla kielteinen vaikutus yksityis- ja perhe-elämään silloin, kun joustavuudelle ei aseteta rajoja. Tästä työaikalainsäädännössä on pohjimmiltaan kysymys: Euroopan unionin työaikadirektiivin tavoite onkin määritellä turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset. Ei ole reilua, että toisilta työ puuttuu ja toisille työaika on 24/7.

Haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Euroopan komission tiedonannon mukaan 53 % eurooppalaisista tekee viikonlopputyötä vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi 10 % työskentelee iltaisin tai öisin vähintään kolme kertaa kuukaudessa. Päivähoito ja koulut kuitenkin rytmittyvät edelleen arkeen ja päivään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan suuri ongelma noin viidennekselle työntekijöistä, suomalaisten tutkimusten mukaan vielä useammalle. Vai mitä mieltä olet seuraavasta?

• Noin kolmannes vanhemmista kokee, että heillä ei ole riittävästi aikaa lapsilleen. Yli neljännes lapsista kokee, että he eivät ole saaneet riittävästi tukea vanhemmiltaan.
• Tilanne näkyy ruokapöydässä: suomalaisperheet syövät vähiten yhdessä verrattuna mihinkään muuhun OECD-maahan. Itse asiassa puolet yläkoululaisista ilmoittaa, että he eivät syö yhdessä ollenkaan vanhempiensa kanssa.
• Vajaa puolet vanhemmista ei tiedä, missä nuori viettää viikonloppuillat.
• Perheenjäsenten kohtaamattomuuden hinta on niin lasten, nuorten kuin vanhempien hyvinvoinnille.

Minkälaisessa yhteiskunnassamme haluamme elää?

Euroopan palkansaajien keskusjärjestön (ETUC) mukaan viikonloppu-, liukuma- ja yötyö ovat epäsosiaalista työaikaa. Sen lausunnon mukaan sekä miesten että naisten stressi nousee, kun molemmat puolisot ovat töissä eikä riittävää tukea lastenhoitoon ja työolosuhteisiin ole saatavilla. Järjestön mukaan tämä merkitsee uuden kunnioituksen tarvetta viikonloppua ja sunnuntaita kohtaan. Yhteisellä vapaa-ajalla, sunnuntailevolla, pyhällä, on vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Kysymys on lopulta siitä, minkälaisessa yhteiskunnassamme me haluamme elää?

Sunnuntain puolustus lepopäivänä on synnyttänyt laajan liikkeen (European Sunday Alliance), jossa Euroopan kirkot yhdessä koettavat vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Liikkeen mukaan Eurooppa tarvitsee sosiaalista mallia, joka ei perustu ainoastaan tuottamiseen ja kuluttamiseen vaan yhteiseen vapaa-aikaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sunnuntain puolustaminen on myös sosiaalisen koheesion ja yhteisöllisyyden puolustamista. Kuten perheellä myös yhteiskunnalla tulisi olla kollektiivinen elämänrytmi, koska ihmiset ovat sulautuneet sosiaalisiin rakenteisiin.

Euroopan komission näkemys on ollut sunnuntaikysymyksen suhteen hieman kaksijakoinen. Yhtäältä komissio myöntää sunnuntailevon uskonnollisen, sosiaalisen ja kasvatuksellisen luonteen. Toisaalta se käsittelee sunnuntaikysymystä eriytyneiden elämänmallien, uskonto- ja kulttuurieroavaisuuksien näkökulmasta. Tämän vuoksi komissio ei näe sunnuntailevon soveltuvan EU-tason lainsäädäntöön vaan se haluaisi soveltaa kysymyksessä toissijaisuusperiaatetta eli jäsenvaltiot voisivat hoitaa asian kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti.

Miksi sunnuntain puolustus on järkevää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa?

Tulevaisuus näyttää tullaanko sunnuntailevon suhteen tekemään Eurooppa-tason tai kansallisen tason poliittisia päätöksiä. Mielestäni meidän tulisi palata tässä kysymyksessä pyhään yksinkertaisuuteen, sunnuntain pyhittämiseen lepopäivänä. Tämä olisi myös kansanterveydellisesti järkevä ratkaisu, sillä tutkimukset osoittavat sunnuntaityön negatiiviset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen. Säännöllinen viikonloppulepo tukee perheiden hyvinvointia mahdollistamalla yhteisen vapaa-ajan. Samoin sunnuntailepo tukee yhteisöllisyyttä, koska se ylläpitää kollektiivista rytmiä yhteiskunnassa. Näenkin, että sunnuntain puolustaminen olisi varsin järkevää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa tälle ajalle.

Juha Hirvonen, valtiotieteiden kandidaatti
Työharjoittelija, KDY / Kirkkohallitus

Ajankohtaisesta sunnuntaipuolustuksesta voit lukea lisää Euroopan sunnuntaiallianssin sivustolta: www.europeansundayalliance.eu

VINKKEJÄ SUNNUNTAIN PUOLUSTUKSEEN!
Tilaa: "Onneksi on pyhä! Noin 52 tapaa viettää sunnuntai", Toim. M. Laiho & P. Ranta, Kirjapaja 2011