Reittikartta mielen matkalle

Kristillinen mietiskely on joko kohteellista tai kohteetonta. Mieli seuraa sitä, mitä se pystyy tavoittamaan. Koska mielellä on rajansa, se voi myös ihmetellä tavoittamatonta. Jonkin verran pitää rauhoittua, jotta voisi ihmetellä sitä, mitä ei voi ajatella. Usein ajatuksellisen, sanallisen tai kuvallisen kohteen mietiskely johtaa hetkeksi myös sanattoman eli kohteettoman mietiskelyn tilaan; tilaan jossa vain ollaan. Kristilliseksi mietiskelyn tekee se, että mietiskelijä tietää olevansa Jumalan edessä.

Kristitty mietiskelijä kohtaa aina myös salaista itseään. On jännittävää jäädä seuraamaan oman itsensä esiinmarssia; mitä kaikkea löytyykään. Joskus se, mitä löytyy, on toki tunkkaistakin. Mielenliikkeiden seuraaminen on silti hyödyllistä. Liikkeet kertovat siitä, mitä sinussa juuri nyt tapahtuu. Kirjatessasi havaintojasi voit huomata yleisiä suuntia, joihin mielelläsi on tapana etsiytyä.

Tunnista omat mielenliikkeesi ja anna ne Jumalalle rukouksessa. Rukous on myös sitä, että vain jäädään Jumalan läsnäoloon. Se on aina keskustelua, jossa keskustelevat persoonat ovat sekä erillään toisistaan, eri tiloissa, että hakeutuvat yhteyteen, samaan tilaan. Mietiskely tutustuttaa sinut ainakin dialogin toiseen osapuoleen: siihen, mitä sinä olet. Jumalaa ei mietiskelyllä tavoita. Voit kuitenkin löytää paikan, jossa häntä voi kuulla. Hän on aina läsnä.

Tee-se-itse

Voit käyttää tekstiä tai kuvaa, vaikkapa Puhetta pyhästä –kirjaa tai -korttia mietiskelykohteena. Voit tehdä näin.

1. Etsi ja valitse itsellesi paikka, jossa voit olla vähintään kaksikymmentä minuuttia rauhassa, sulje kännykkä ja valmistaudu mahdolliseen seikkailuun. Muista, että voi käydä myös niin, että ei tule tapahtumaan yhtään mitään. Paikka voi olla vaikka saunan kuisti, riippukeinu, metsän polku, oma tuoli. Joillakin on kotonaan oma rukousjakkara, -matto tai -nurkka.

2. Kiinnitä hetki huomiota asentoosi. Valitse sellainen, johon et nukahda. Nukkuminen on mukavaa, mutta nyt mietiskellään. Hae asento, joka mahdollistaa sekä levollisuuden että valppauden.

3. Hengitä sisään ja ulos. Kokoa mieltäsi niin paljon kuin se on mahdollista. Jos tulet tietoiseksi jostakin muusta kuin mietiskelyhetken tarpeesta, tunnista se ja pane ajatus tietoisesti syr-jään – sen aika tulee myöhemmin.

4. Tunnista aistimuksesi; alusta, jolla istut; ilma ihollasi; hengityksen kulku sieraimissasi; autojen kaukainen kumu; linnun laulu; lasten äänet kauempaa; kirjan paino kämmenelläsi.

5. Lue valitsemasi teksti muutamaan kertaan tai katsele luontoa tai kuvaa – keskittymisen kohteita maailma on täynnä.

6. Valitse lukemastasi tai havaitsemastasi yksi ajatus. Jää sen kanssa kahden. Asu siinä. Mitä sinulle selviää? Toki sekin voi selvitä, että nyt ei selviä mikään.

7. Merkitse mietiskelyhetkesi loppurukouksella, ristinmerkillä, kumarruksella tai jollakin muulla sinulle luontaisella tavalla.

8. Siinä se.

Levollista kesää toivottaa,

Pekka Y. Hiltunen, Uskontokasvatussihteeri, KLK

Lisävinkkejä mietiskelyyn ja Puhetta pyhästä -materiaalin tilaukset:
evl.fi/katselepyhaa