tiistai 13. joulukuuta 2011

Sunnuntain puolustus – järkevää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa tälle ajalle!

Sunnuntain pyhittäminen lepopäivänä - kirkollinen muinaismuisto ja pelkkää teologiaa? Tuskinpa, sillä sunnuntaikysymyksestä käydään tällä hetkellä Euroopan laajuista poliittista debattia, kun työaikadirektiiviä uudistetaan. Euroopan komissiota myöten ovat poliittiset päättäjät ottaneet kantaa siihen, säilytetäänkö sunnuntai eurooppalaisten yhteisenä lepopäivänä. Mistä tässä keskustelussa oikein on kyse? Sitä valotan lyhyesti seuraavassa.

Joustaville työajoille on asetettava selkeät rajat

Euroopan laajuinen keskustelu nivoutuu työelämän rakennemuutokseen: työskentelymallit monimuotoistuvat ja elämänrytmit eriytyvät. Tällä muutoksella, kuten muutoksella yleensäkin, on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Myönteistä on työntekijöiden mahdollisuus joustavampiin työaikoihin ja työskentelymuotoihin. Toisaalta joustavuudella voi olla kielteinen vaikutus yksityis- ja perhe-elämään silloin, kun joustavuudelle ei aseteta rajoja. Tästä työaikalainsäädännössä on pohjimmiltaan kysymys: Euroopan unionin työaikadirektiivin tavoite onkin määritellä turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset. Ei ole reilua, että toisilta työ puuttuu ja toisille työaika on 24/7.

Haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Euroopan komission tiedonannon mukaan 53 % eurooppalaisista tekee viikonlopputyötä vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi 10 % työskentelee iltaisin tai öisin vähintään kolme kertaa kuukaudessa. Päivähoito ja koulut kuitenkin rytmittyvät edelleen arkeen ja päivään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan suuri ongelma noin viidennekselle työntekijöistä, suomalaisten tutkimusten mukaan vielä useammalle. Vai mitä mieltä olet seuraavasta?

  • Noin kolmannes vanhemmista kokee, että heillä ei ole riittävästi aikaa lapsilleen. Yli neljännes lapsista kokee, että he eivät ole saaneet riittävästi tukea vanhemmiltaan.
  • Tilanne näkyy ruokapöydässä: suomalaisperheet syövät vähiten yhdessä verrattuna mihinkään muuhun OECD-maahan. Itse asiassa puolet yläkoululaisista ilmoittaa, että he eivät syö yhdessä ollenkaan vanhempiensa kanssa.
  • Vajaa puolet vanhemmista ei tiedä, missä nuori viettää viikonloppuillat.
  • Perheenjäsenten kohtaamattomuuden hinta on niin lasten, nuorten kuin vanhempien hyvinvoinnille.

Minkälaisessa yhteiskunnassamme haluamme elää?

Euroopan palkansaajien keskusjärjestön (ETUC) mukaan viikonloppu-, liukuma- ja yötyö ovat epäsosiaalista työaikaa. Sen lausunnon mukaan sekä miesten että naisten stressi nousee, kun molemmat puolisot ovat töissä eikä riittävää tukea lastenhoitoon ja työolosuhteisiin ole saatavilla. Järjestön mukaan tämä merkitsee uuden kunnioituksen tarvetta viikonloppua ja sunnuntaita kohtaan. Yhteisellä vapaa-ajalla, sunnuntailevolla, pyhällä, on vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Kysymys on lopulta siitä, minkälaisessa yhteiskunnassamme me haluamme elää?

Sunnuntain puolustus lepopäivänä on synnyttänyt laajan liikkeen (European Sunday Alliance), jossa Euroopan kirkot yhdessä koettavat vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Liikkeen mukaan Eurooppa tarvitsee sosiaalista mallia, joka ei perustu ainoastaan tuottamiseen ja kuluttamiseen vaan yhteiseen vapaa-aikaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sunnuntain puolustaminen on myös sosiaalisen koheesion ja yhteisöllisyyden puolustamista. Kuten perheellä myös yhteiskunnalla tulisi olla kollektiivinen elämänrytmi, koska ihmiset ovat sulautuneet sosiaalisiin rakenteisiin.

Euroopan komission näkemys on ollut sunnuntaikysymyksen suhteen hieman kaksijakoinen. Yhtäältä komissio myöntää sunnuntailevon uskonnollisen, sosiaalisen ja kasvatuksellisen luonteen. Toisaalta se käsittelee sunnuntaikysymystä eriytyneiden elämänmallien, uskonto- ja kulttuurieroavaisuuksien näkökulmasta. Tämän vuoksi komissio ei näe sunnuntailevon soveltuvan EU-tason lainsäädäntöön vaan se haluaisi soveltaa kysymyksessä toissijaisuusperiaatetta eli jäsenvaltiot voisivat hoitaa asian kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti.

Miksi sunnuntain puolustus on järkevää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa?

Tulevaisuus näyttää tullaanko sunnuntailevon suhteen tekemään Eurooppa-tason tai kansallisen tason poliittisia päätöksiä. Mielestäni meidän tulisi palata tässä kysymyksessä pyhään yksinkertaisuuteen, sunnuntain pyhittämiseen lepopäivänä. Tämä olisi myös kansanterveydellisesti järkevä ratkaisu, sillä tutkimukset osoittavat sunnuntaityön negatiiviset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen. Säännöllinen viikonloppulepo tukee perheiden hyvinvointia mahdollistamalla yhteisen vapaa-ajan. Samoin sunnuntailepo tukee yhteisöllisyyttä, koska se ylläpitää kollektiivista rytmiä yhteiskunnassa. Näenkin, että sunnuntain puolustaminen olisi varsin järkevää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa tälle ajalle.

Juha Hirvonen, valtiotieteiden kandidaatti
Työharjoittelija, KDY / Kirkkohallitus

Ajankohtaisesta sunnuntaipuolustuksesta voit lukea lisää Euroopan sunnuntaiallianssin sivustolta: www.europeansundayalliance.eu

VINKKEJÄ SUNNUNTAIN PUOLUSTUKSEEN!
Tilaa:
"Onneksi on pyhä! Noin 52 tapaa viettää sunnuntai", Toim. M. Laiho & P. Ranta, Kirjapaja 2011

torstai 8. joulukuuta 2011

Nyt sitä saa! Nyt sitä saa!

Ihan kohta riisipuuroa - ja jo tänään uunituoretta kirjaa:
ONNEKSI ON PYHÄ! NOIN 52 TAPAA VIETTÄÄ SUNNUNTAI
Toim. Marjukka Laiho & Paavo Ranta, Kirjapaja 2011



Nimensä mukaisesti kyseessä on kadonneen sunnuntain metsästys. Näistä pyhäpäivän viettovinkeistä ei löydy shoppailua tai töiden tekemistä. Tämä kirja on vastaisku 24/7-yhteiskunnalle. Vinkit sopivat myös joulurauhan etsijälle. Olennaista on antaa oma aikansa arjelle ja pyhälle. Pysähtymällä, rauhoittumalla, katsomalla lähemmäs avautuu tuttu ja turvallinen uutena ja kiehtovana; vähemmän onkin enemmän.

Kirjan on kustantanut Kirjapaja, yhteistyössä Pyhä-painopisteen ja Kirkkohallituksen kanssa. Kirjoittajat tulevat erilaisista kirkollisista taustoista (Laiho Marjukka; Ranta Paavo; Tukeva Pekka; Sipiläinen Ilkka; Haapiainen Timo-Matti; Kanerva Marjaana). Lisätietoja kirjasta löydät mm. alla olevasta Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteesta.

Tilaukset: Kotimaakauppa: Tilaa Onneksi on pyhä!

Iloista odotuksenaikaa ja levollisia adventtisunnuntaita toivottaa,

Pyhä Sihteeri

P.S. Valitettavasti sitä taas ei enää saa: - eli adventin- ja joulunajan rukouskorttia. Kortin menekki yllätti positiivisesti ja pari viikkoa hurahtikin lisäpainoksen lisäpainosta tuottaessa. Nyt on 60 000 suomenkielistä korttia ja 3 000 ruotsinkielistä lähtenyt maailmalle, Utsjoelta Etelä-Ranskaan. Lämmin kiitos kaikille kortin tilanneille! Toivottavasti rukoukset tuovat lämpöä saajien joulunaikaan - aina loppiaiseen asti.

**********************************************************************

Onneksi on pyhä! antaa vinkkejä sunnuntain viettoon

Viikkoon tarvitaan päivä, jolloin levätään, ladataan akkuja, vietetään pyhää. Onneksi on pyhä! –kirja kannustaa erottamaan arjen ja sunnuntain toisistaan.

Ihmisen hyvinvoinnille levon ja työn vuorottelu on välttämätöntä. Perhe ja muut läheiset tarvitsevat aikaa ja aitoa läsnäoloa. Kirjan noin 52 erilaista tapaa viettää sunnuntai on valittu siten, että ne antavat aikaa itselle, toiselle ihmiselle, koko luomakunnalle ja Jumalalle. Siten ne toimivat vastapainona arjen kiireelle.

Sunnuntai on mahdollisuus

”Ihminen ei ole kone, joka voi käydä tauotta vuorokaudesta toiseen ja viikosta viikkoon ilman pysähtymistä. Ihminen tarvitsee lepoa, ajan rytmiä, vuorottelua arjen ja pyhän välillä. Pyhä suojelee elämää", Mikkelin piispa Seppo Häkkinen toteaa.

Häkkinen korostaa, että sunnuntai on mahdollisuus, ei pakko. Pyhäpäivä muistuttaa elämän pyhyydestä. "Siksi meillä ei ole varaa kadottaa sunnuntaita. Sillä ilman pyhää on vain arkea. Sitä ei kukaan jaksa”.

Joulukuussa ilmestyvä kirja julkaistaan yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa. Se liittyy koko kirkon yhteiseen vuosien 2010–2012 painopisteeseen Pyhä. Painopisteellä halutaan kannustaa ihmisiä etsimään ja lähestymään pyhää. Näin vahvistetaan kristillistä uskoa ja elämäntapaa sekä edistetään koko luomakunnan hyvinvointia.

Aiemmin Pyhä-painopisteeseen liittyen on julkaistu Hilkka Olkinuoran ja Jaakko Heinimäen kirjoittama Puhetta Pyhästä -kirja.

- Kirkon tiedotuskeskus