maanantai 25. huhtikuuta 2011

Uusi aika, uusi toivo!

Kirkollisessa kalenterissa on kellot käännetty uuteen aikaan. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siirryimme paaston niukkuudesta pääsiäisajan rikkauteen. Armoa, iloa, anteeksiantoa sekä elämänvoiman ihmeellisyyttä riittää taas ammennettavaksi ainakin helluntaihin asti, ja toivottavasti koko tulevaksi vuodeksi; onhan kristityn elämä pohjimmiltaan ikuista pääsiäisen iloa. Se on täytetty, nyt ja ikuisesti – joten elämä kan(nat)taa sittenkin, nyt ja ikuisesti. Tässä jos missä on syytä pulppuavaan iloon!

Samanlaista, syvälle sydämeen ulottuvaa pääsiäisen iloa toivon paitsi oman elämänsä sankarille myös elämässään syrjitylle tai syrjäänjääneelle, itsensä tai muiden väheksymälle sekä yhteiskunnan, lähimmäisen tai omantunnon murjomalle. Eli meille jokaiselle ajasta, paikasta ja fiiliksestä riippumatta. Pääsiäisen ilo on jotakin, jota meidän ihmisten on mahdollista jakaa pelkästään ihmisyytemme perusteella. Jos haluamme. Se on nimittäin pelottavaa ja suurta luottamusta vaativa valinta, että uskoo, toivoo ja rakastaa – myös paastonajan ja pitkäperjantain koettelemusten jälkeen.

Vaikka järkiperustaiset syyt puuttuisivat, niin oikeus uskoon, toivoon ja rakkauteen kuuluu jokaiselle (ks. myös SLS tai Pöntinen & Helminen, toim., 2005). Kaikki saavat olla pyhän yhteydessä, jos haluavat. Tästähän on kyse myös Pyhä-painopisteen nykyisessä toimintavuodessa – ja toki siinä seuraavassakin. Haaste on edelleen iso, mutta aina sitä voi yrittää eikä yrittänyttä laiteta – siis halvalla, koska onhan sitä edes yrittänyt. Idealistin arkea? Toki, ja perusteltua sellaista; mikä suuri etuoikeus kirkon työssä!

Pyhän yhdenvertaisuuden ja solidaarisuuden asialla olemme jälleen huomenna 26.4. Helsingin Tuomiokirkon portailla. Kuka kuuntelee köyhää –verkoston, Pyhä-painopisteen ja Helsingin seurakuntayhtymän pääsiäistempauksen osa II ottaa tuulta siipiensä alle klo 15-17. Tällöin luetaan vapaaehtoisvoimin rukouksia, joiden aiheena on köyhän toivo ja kiitos. Vaikka tilanne näyttäisi mahdottomalta ja umpikujaan ajautuneelta, niin se pyörii sittenkin – elämä on pieniä ihmeitä täynnä, ne vain odottavat kulman takana vielä näkymättömissä.

Haudan synkät muistot saattavat vielä kalvaa eikä Pyhä Henkikään kaikessa täyteydessään ole ehtinyt Suomen kesään, mutta toivoa voi aina. Tervetuloa siis mukaan juhlistamaan uutta aikaa ja vahvistamaan elämän ihmeellisyyttä! Voit edelleen ennakkoilmoittautua allekirjoittaneelle (marjukka.laiho(at)evl.fi tai 09-1802 342) tai tupsahtaa isojen portaiden ylätasanteelle klo 14.45 tai joskus sen jälkeen.

Vakaata, vankkaa ja sitkeää pääsiäisen iloa itse kullekin koko tulevalle vuodelle! Kuullaan – tai siis kirjoitellaan – taas parin viikon päästä. Silloin pääsiäisilo on syventynyt paitsi kirkkovuodessa myös täällä blogissa; olemme tuolloin äitienpäivän jälkitunnelmissa ja Pyhän Kesän alkumetreillä. Ensi viikolla jossain ihan muualla; missä, se selvinnee viikon kuluttua.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Ruoka tekee pääsiäisjuhlan

Samalla kun paastonaika saa intensiivisen päätöksensä näin hiljaisella viikolla, katse alkaa siirtyä orastavaan juhlaan. Ruokakaupoissa pääsiäisen herkut ovat jo hetken aikaa täyttäneet hyllyjä, siinä kassan vieressä tietysti houkutteleva suklaamunien valikoima. Vielä ei kuitenkaan ole aivan näiden herkkujen aika: Esimerkiksi koristellut pääsiäismunat symboloivat ylösnousemuksen uutta alkua, mistä kertoo myös koristelun perinteinen punainen väri. Meille munien koristelu on levinnyt idästä, ortodoksisesta pääsiäisperinteestä. Sieltä on tullut myös monille tuttu pasha sekä pääsiäispulla, kulitsa, jota leivottiin niin paljon, että sitä riitti talon väelle koko pääsiäisen ajaksi.

Perinteisin suomalainen pääsiäisen ajan ruoka on tietysti mämmi. Satakuntalaisen keittokirjan (SKS, 1992) mukaan mämmin teko aloitettiin kiirastorstaina imellyttämällä maltaita ja ruisjauhoja. Uunissa tai padassa hitaasti kypsennetty imelletty seos jäähdytettiin ja sitä tarjottiin pitkänä perjantaina. Pääsiäispäivien juhlapöytään taas on perinteisesti kuulunut lammas ja keitetyt munat. Broileri oli pitkään pääsiäislammasta suositumpi, mutta viime aikoina lammas (tai karitsa) on taas päässyt juhla-aterian pääraaka-aineeksi.


Oikean pashan raaka-aineiden pitää olla rasvaisia: smetanaa ja rasvaista rahkaa sekä voita. Rasvaista rahkaa ei suomalaisesta ruokakaupasta tosin löydy.

Kuten perinteiseen pashaan, moniin muihinkin pääsiäisen jälkiruokiin sopivat hapanmaitotuotteet. Jos pashamuotti ei kuulu nykykodin varustuksiin, voi sekoittamalla erilaisia hapanmaitotuotteita kehittää hieman erilaisen hyydytetyn kakun. Tässä pakastealtaan arvokas herkku eli tyrni pääsee komistamaan keväistä juhlapöytää.

Tyrnikakku


150 g digestivekeksejä
90 g sulatettua voita

Täyte:

3 liivatetta
2 pientä luomumunaa
1 dl sokeria
1 dl tyrnimehua
1,5 dl vaniljajogurttia
200 g tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa vaahdotettuna

Kiille:
5 liivatetta
1,5 dl tyrnimehua
1,5 dl sokeria
1,5 dl vettä

Aloita tyrnimehun keittämisellä: Kiehauta n. 3 dl pakastettuja tyrnejä ja purista mehun siivilän läpi. Tyrnin siemenet ja kuoret leivoin leiväksi. Voit myös tuorepuristaa mehun sulaneista marjoista.


Pohjaa varten sulata rasva ja murskaa keksit nuijalla tai monitoimikoneella. Sekoita sulatettu rasva murujen joukkoon. Painele keksiseos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Vuoan reunat voi myös öljytä, jos leivinpaperisuikaleet reunoilla tuntuvat hankalilta.

Laita 3 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vaahdota munat ja sokeri vaahdoksi. Vaahdota myös kerma vaahdoksi eri astiassa, puhtaalla vatkaimella. Kiehauta noin puoli desiä tyrnimehua ja liota sen joukkoon puristetut liivatteet. Jäähdytä seosta hiukan lisäämällä noin puoli desiä kylmää tyrnimehua. Sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon tuorejuusto, jogurtti, kermavaahto ja kädenlämpöinen tai viileämpi tyrniliivatemehu. Levitä täyte muruseoksen päälle vuokaan. Nosta kylmään hyytymään.

Kun torttu on hyytynyt (noin tunnin - kahden päästä), valmista kiille: Laita 5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Kiehauta tyrnimehu ja sokeri. Purista joukkoon liivatelehdet ja jäähdytä seosta kylmällä vedellä. Tarkista makeus. Kun seos on jäähtynyt, muttei vielä kokonaan hyytynyt, kaada se varovasti hyytelökakun päälle. Varo tekemästä reikiä. Hyydytä vielä noin tunti. Koristele lopuksi tyrnimarjoilla tai hedelmillä.

Herkullista pääsiäistä!

Toivottaa,

Riina Pykäri, ts. johtava opettaja, Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Lisätietoja: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Opiskelu/Hyvinvointi+ja+terveys
Blogin kuvat kirjoittajan.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Pyhä jalkautuu (rai)ruohonjuureen

Joko olet kylvänyt rairuohon? Ei se mitään, en minäkään. Tänään kaivan multapussin ja laitan siemenet ”muovipussikasvihuoneeseen”. Pääsiäissunnuntaiksi ehtii hyvin kasvattaa uuden elämän ihmeen, jonka seasta kurkistavat pikkuiset suklaamunat ja keltaiset tipuset. Näistäkin symboleista löytyy lisätietoja: evl.fi/pyha/paasiainen.
Kuva: kotimaa24.fi

Vihertävä ruoho ja voikukat alkavat pian puskea myös torikivien koloista. Pyhä jalkautuu kirjaimellisesti keväänmerkkien luo ja kutsuu kaikki mukaan hyvän asian puolesta.

Tule mukaan pääsiäistempaukseen Helsingin Tuomiokirkolle 15.4. ja 26.4 klo 15–17


Kuka kuuntelee köyhää -ryhmä, kirkon Pyhä-painopiste sekä Helsingin seurakuntayhtymä järjestävät Helsingin tuomiokirkon edustalla paaston- ja pääsiäisajantempaukset. Paastonaikana perjantaina 15.4. kello 15–17 aiheena on ”köyhän toive”, ja pääsiäisviikolla tiistaina 26.4. kello 15–17 aiheena ”köyhän toivo”.

Molemmissa tapahtumissa luetaan hiljaisia, lyhyitä rukouksia kaiken kansan keskellä kulkien. Tempauksilla kiinnitetään huomiota siihen, miten kärsimys ja kiitos ovat läsnä meissä nykyaikana. Tempaukset järjestetään vapaaehtoisvoimin. Rukouksia lukemaan voi ilmoittautua Pyhä-painopisteen projektisihteeri Marjukka Laiholle, marjukka.laiho(at)evl.fi tai p. 09-180 2342.


Tempauksen lisäksi Pyhässä on menossa täysi hulina ja hulabaloo ensi vuoden toimintasuunnitelmasta. Ehdotuksia osahankkeiksi otetaan edelleen vastaan. Tiedote asiasta on ollut Sakastin uutisissa, samoin Pyhän FB-ryhmässä ja täällä blogissa. Nyt vain se tehokkain viestiväline vielä käyttöön, elikkäs puskaradio!

Kuiskitaanhan pyhiä juttuja sekä itseksemme että keskenämme, ruohonjuuressa ja puskaradiossa. Ja voihan niitä viestejä lähettää myös yhteiseen eetteriin. Pyhä Sihteeri päivittää sivuja ja kerää toimintamalleja suurella ilolla. Lomake löytyy täältä.

Kauniita kevätpäiviä tältä erää! Ja toivottavasti tavataan Tuomiokirkolla!

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Pyhää mämmiä

Pääsiäistä edeltävänä viikonloppuna Lontoon merimieskirkolla kokoonnutaan pääsiäisbasaarin merkeissä. Pari kontillista mämmiä, suklaamunia, ruisleipää, salmiakkia ja muita suomalaisia tuotteita saapuu Lontooseen laivakyydillä. Myyjäisten (sekä joulu- ja pääsiäismyyjäisten välillä toimivan suomikaupan) ansiosta suomalaisen ruuan ystävät pysyvät kotoisissa herkuissa ja kirkko saa kerättyä varoja toimintaansa varten.

Pääsiäismyyjäisten tarkoitus ei ole kuitenkaan olla pelkkä suomalainen sekatavarakauppa, vaan keväinen tapahtuma, joka voisi virittää ihmisiä pääsiäisen tunnelmaan.

Pääsiäismyyjäisten tunnelman eteen saa nähdä joulumyyjäisiä enemmän vaivaa. Joulu on lauluja, muistoja makuja ja tuoksuja tulvillaan. Muusikkotalkoolaisten soittamat ja laulamat joululaulut vievät pidempäänkin ulkomailla asuneen maan miehen ajatukset joulun sanomaan. Kun ostoksiaan tekevät ihmiset kokoontuvat spontaanisti flyygelin ääreen laulamaan Maa on niin kaunista, työntekijänkin silmät meinaavat kostua.

Mutta mistä löytää sellaisia säveliä, jotka suuntaavat satunnaisen ostosten tekijän ajatukset tyhjälle haudalle? Miten myyjäisten tunnelma voisi välittää jotain pääsiäisen ilosta?

Onneksi on mämmi, pasha ja mignon-munat. Suomalaiseen vuodenkiertoon liittyvät ruuat tulevat monelle läheisiksi siinä vaiheessa, kun eletään toisen kulttuurin keskellä. Kirkolla kävijät tuntuvat arvostavan tuttuja lapsuuden makuja ja mummulasta tuttuja ruokia. Elegantin skandinaavisen gourmetin sijasta tiensä ostoskoreihin löytävät hernerokat, juustonaksut, pinaattiletut ja kettukarkit.

Nekin ruuat, jotka kotimaassa maistuivat pahalle, maistuvat ulkomailla asuessa pyhälle. On pyhää tuntea olevansa kotoisin jostakin. On pyhää syödä pääsiäisenä mämmiä, tehdä lasten kanssa virpomaoksia ja maalata pääsiäismunia.

Ei pyhyyttä ole vain siellä, missä harras musiikki soi juhlallisessa tilassa. Pyhyys asuu myös siellä, missä ihmiset jakavat elämänsä ja grillimakkaransa toistensa kanssa. Jotain pyhää on siinäkin, että ihmiset tulevat pääsiäisen alla kirkolle nauttimaan elämän lahjoista: ruuasta, juomasta, vuoden kierrosta, omasta kielestä ja kulttuurista, vanhojen ja uusien ystävien seurasta.

Pääsiäismyyjäiset loppuvat palmusunnuntaina, mutta kirkko pitää ovensa auki koko hiljaisen viikon ajan. Kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja pääsiäispäivänä pidämme suomenkieliset kirkonmenot. Jossain niissä veisaamme myös virren, joka tuntuu olevan yllättävän monen paikallisen suomalaisen lempipääsiäisvirsi. Se on Vieraalla maalla kaukana.

Anna Hälli, Pappilan emäntä Lontoon merimieskirkolta

Lisätietoja Merimieskirkon toiminnasta: www.merimieskirkko.fi